Kirjoittaja: Sami
Ajatus matkailuautoreissusta syntyi jo keväällä, josta aloimme hahmottelemaan yhteistä ajankohtaa. Olisimme liikkeellä kolmisin, joten auton tilat riittäisivät hyvin tarpeisiimme. Kukaan meistä ei ollut nähnyt Lapin ruskaa, vaikka joukossamme olikin kokenut Lapinkävijä porukassamme. Tavoitteena ennen reissua oli ajaa Jäämerelle asti. Vallitseva pandemiatilanne kuitenkin painotti reissun kotimaapainotteiseksi, vaikkakin Norjaan pääsimmekin 2 rokotteen ja rokotetodistuksen turvin – siitä lisää myöhemmin.
Kartta läväytettiin keittiönpöydän päälle vain 4 päivää ennen reissua. Pakkasimme auton päivää ennen lähtöä, jotta kaikki olisi valmiina. 15.9 iltapäivä viiden korvilla startattiin liikkeelle.
Kerkesimme vielä Espoosta valoisaan aikaan ihastelemaan Pulkkilanharjun upeita maisemia, sekä Päijänteen vesistöä tien molemmin puolin. Reissun ainut hirvikin sattui eteemme juuri Pulkkilanharjulla. Poroja saimme seuraksemme pohjoisessa. Pimeällä säällä ei täysin saanut käsitystä Sysmästä, mutta yllättävän ison oloinen keskustataajama – täytyy palata myöhemmin noihin maisemiin. Kurvasimme takaisin nelostielle ja kohti ensimmäistä etappia eli Vaajakosken ABC:n matkaparkkia. Joka ABC:llä ei matkaparkki mahdollisuutta ole, mutta aika kattavasti niitä on. Tällä reissulla yövyimme vain yhdessä matkaparkissa.
Torstaina heräilimme lämpöisessä matkailuautossa pilvipoutaiseen säähän. Tarkoitus olisi ajaa Kuusamoon asti. Ajopäivästä tulisi pitkä. Matkaan lähdettiin Vaajakoskelta kohti Suonenjokea ja siitä ylöspäin Kuopioon. Puijon torni häämöttikin taivaanrannassa klo 11. Pöljän kylässä piti pysähtyä, olihan jo kylän nimikin niin hauska, mutta kyllä kahvihammastakin kolotti. Maantiellä alkoi ruskaa näkymään ensimmäistä kertaa Sotkamon jälkeen. Iltapäivän auringon paiste kultasi puut upeasti. Tilataideteos Hiljainen kansa pysäytti matkaseurueen jaloittelemaan. Hyrynsalmella eteläisellä poronhoitoalueella tulivat vastaan ensimmäiset porot.
Kuusamossa leiriydyimme pienelle alueelle kuin Matkajoki Camping, joka oli lähellä Kuusamon keskustaa – alle 5 kilometrin päässä! Illalla nukahdimme kirkkaan tähtitaivaan alle, jota oli mukavaa katsella kattoikkunasta. Tapasimme paikan omistajan Vesan, joka oli vieraanvarainen ja persoonallinen isäntä. Hänellä oli vastaanottorakennuksessa, myös valtava kynäkokoelma. Alue oli muutenkin rauhaisa ja siisti! Suosittelemme Matkajoki Campingia.
Matkajoki Campingin Vesa ja hänen traktori
Vesan kynäkokoelma – kuulemma 12 000 kappaletta kyniä!!
Perjantaina oli tarkoitus ajaa luostolle asti, mutta ensin Rukalla piti pysähtyä huiputtamassa Valtavaara, sekä Kitkajoella nappaamassa muutama kuva. Valtavaaran huiputus lähtee Rukan laskettelukeskuksen parkkialueelta ja on 6 kilometrin mittainen rengasreitti. Valtavaaran huipulla sijaitsee entinen palovartijan maja – huipulta on kyllä palovartijan kelvannut katsella maisemia. Huiputuksen jälkeen lähdimme kohti Kitkajokea ja Pähkänäkalliota. Pähkänäkallio löytyy samalta suunnalta, mistä pieni karhunkierros alkaa. Tosin matkaa on vielä jäljellä ja tie on sorapintainen. Parkkipaikalta on vain lyhyt vaellus Pähkänäkalliolle. Maisemat ovat upeat ruskan värittämät.
Valtavaraan huiputus
Kitkajoki – Pähkänäkallio
Kohti Luostoa ajaessamme ruska lisääntyy hiljakseen ja etenkin keltaisena hehkuvat puut tuntuvat siltä kuin valaisisivat tietä. Pyhä-Luostolla yövyimme Lapland hotel Luostotunturin Caravan puistossa. Paikka oli mukavasti aivan rinteen vieressä, mutta vaikutti todella rauhalliselta.
Matka jatkuu pian pohjoista kohti 🙂 pysy mukana!
Jatka reissun lukemista tästä linkistä.
Heräsikö ajatuksia tai kysyttävää? Jätä kommentia!