Thaimaa tarjoaa aina jotakin uutta koettavaa, ja tällä kertaa päätimme lähteä tutkimaan maan itäisiä helmiä – Koh Changia ja Koh Makia. Matka alkoi Bangkokista, jossa yövyimme kentän lähellä ennen lentoa. Ensimmäinen hotelli oli hieman turhan kaukana lentokentästä, mutta paluumatkalla tämäkin korjattiin – seuraava yöpymispaikka valittiin huomattavasti lähempää. Katso myös video kirjoituksen lopusta.
✈️ Bangkokista Tratiin – pikkukone, suuret fiilikset
Lähtöselvitys Bangkokin Suvarnabhumin kentällä sujui vaivattomasti. Lähtöselvityksen sai tehtyä automaatilla ja laukut sai jättää ilman jonottamista. Kenttä on suuri, mutta hyvin organisoitu.
Tratiin lentää ainoastaan Bangkok Airways ja yhtiö omistaa myös kyseisen lentokentän. Minua hieman jännitti, sillä luvassa oli lento ATR 72 -potkurikoneella – pienin kone, jolla olen matkustanut, enkä ole kovin innoissani lentämisestä.
Ensin bussi kuljetti meidät koneelle ja pian olimmekin ilmassa. Lentoaika kesti vain noin puoli tuntia, ja laskeutuminen oli vauhdikas. Tratin kenttä on ehdottomasti yksi sympaattisimmista: avoilmarakennus ja matkatavarat toimitetaan suoraan kärryillä. Ei hihnaa, ei säätöä – vain simppeleitä ratkaisuja.
🛳️ Lautalla Koh Changille – ison saaren rauhaa ja rantoja
Tratin kentältä on vain noin 15 minuutin ajomatka lauttasatamaan. Lautta Koh Changille oli suuri ja sen yläkerrassa oli muutamia myyntipisteitä.
Hotellimme, Coconut Beach Resort, sijaitsi rauhallisella rannalla ja oli kaikin puolin nappivalinta: siisti huone, hyvä sijainti ja edullinen hinta. Hotellin läheltä löytyi katuruokakärryjä ja pieniä ravintoloita, joissa sai erinomaista ruokaa.
Koh Chang hurmasi rauhallisuudellaan, kauniilla maisemillaan ja hiekkarannoillaan. Saaren pääkadulla kulkevat lava-autotaksit ovat kätevä tapa liikkua ja tutustua eri alueisiin – mekin lähdimme katsomaan, miltä muut rannat näyttivät.
Saaressa on yllättävän paljon korkeuseroja – välillä tiet muistuttivat alppiteitä.
🛥️ Seuraavaksi Koh Mak
Matka jatkui saaren eteläkärjestä, jossa pitkän laiturin päästä lähti katamaraani Koh Makille. Liput ja paitaan liimattavat tarrat haettiin sataman konttorista ja sitten vain kävelemään todella pitkän laiturin päähän.
Tunnin merimatkan jälkeen saavuimme Koh Makille, pienelle ja rauhalliselle saarelle. Hotellilta oltiin vastassa ja lyhyt automatka vei perille. Lähellä hotellia oli mukavia pieniä ravintoloita, ja yhdestä saimme ehkä tulisinta ruokaa, mitä Thaimaassa on tullut vastaan.
Saarella on paljon ystävällisiä koiria, joilla tuntui olevan omat ”päivystysvuoronsa” eri risteyksissä.
Tutustuimme saareen kävellen ja kävimme mm. sekä päivällä että illalla Cococape Resortin alueella. Täällä on pitkä laituri ja sen päässä rento baari – paikka oli tuulinen, mutta tunnelmallinen. Laiturille pääsy vaati pienen sisäänpääsymaksun, ellei majoittunut resortissa. Täällä vietimme toisen illan kaunista iltamaisemaa ihaillen.
Paluumatka mantereelle katamaraanilla ja minibussilla kentälle
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin myös tämä saariseikkailu. Hotellilta saimme kuljetuksen satamaan, josta matka jatkui katamaraanilla mantereelle. Jälleen tunnin merimatka ja tasainen kyyti. Satamassa siirryttiin ensin avokärryyn, sitten minibussiin, jolla matkattiin noin 50 kilometriä Tratin lentokentälle.
Tratin kentällä kaikki on helppoa – lähtöselvityksiä on tasan yksi eikä mitään ruuhkia ole tiedossa. Lennon aikataulu piti taas täydellisesti, ja lento sujui leppoisasti takaisin Bangkokiin.
Yö vietettiin kentän lähellä, sillä seuraavana päivänä matka jatkui kohti Vietnamia.
Jätä kommentti ja kerro omat vinkkisi Koh Changille ja Koh Makille!
Näyttääpä tuo valoshow hienolta. Ei nuo potkurikoneet itseänikään niin paljoa houkuta. Alaskassa meillä oli vesitasossamme kapteenin lisäksi vain kaikkiaan neljä henkilöä, se oli varsin mielenkiintoinen kokemus. Tykkään muuten tulisesta ruoasta kovasti ja tuo näyttää todella herkulliselta.
Vesitaso ei houkuttele, mutta jos joskus tilaisuus tulisi, hyppäisin kyllä kyytiin.
Ruoka oli tosi hyvää kyllä, vaikkakin todella tulista.